Oon junas matkalla Marrakeshistä Casablancaan ja voin vain todeta, että oon niin valmis tulemaan kotiin.
Tän vikan kuukauden aikana en oo oikein pystynyt nauttimaan mistään, koska mulla on ollut meneillään kaikkee shaizee ja oon vaan laskenut tunteja kotiin paluun.
Eilen kun lähettiin Tamraghtista ajamaan taksilla Agadiriin, josta otettiin kolme tuntia kestävä bussimatka Marrakeshiin, en tiennyt, kuinka tuun jaksaa vielä kaksi päivää, että pääsen Helsinkiin.
Oon vaan niin onnellinen, että nään huomenna mun perheen ja myös rakas Mikko, yksi parhaista ystävistäni tulee mua vastaan kentälle ja meille... aaaa olisinpa jo Helsinki-Vantaan lentokentällä...
Nyt ymmärrän TÄYSIN, mistä serkkuni Laura puhui vikana Aussi-viikkona: "You just feel like you're wasting time. You've seen all you want to and you don't wanna take no more fucking pictures. You just wanna go home. But you've still got some time to kill." Melaniekin kertoi, että kun se oli porukoittensa kanssa Australian jälkeen Thaimaassa kolme viikkoa, että "I just couldn't enjoy it the same way anymore".
K-O-T-I-I-N .
P.S Älkää ymmärtäkö väärin. Tietenkin olen iloinen tästä reissusta ja on ollut kivaa. Mutta olosuhteet tän viimisen kuukauden aikana on ollut mitä on ollut, minkä vuoksi kotiin palaaminen on ainoa järkevä vaihtoehto.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti