(c) Jasmine Färling
Oltiin tossa kolmisen vai nelisen päivää sitten liftaamassa Jassunkaa. Destination oli Padang Bai (että päästäs Lombokiin siitä lautalla ja sitten Gili-saarille) but somehow we just ended up to Kuta.
Nooh, ”huomennahan on joulu, vois vaa viettää sitä Kutal menemäl ekaa kertaa ulos Balil” näin kelattiin. Well, kolme vai neljä päivää myöhemmin olemme edelleen täällä Kuta-helvetissä.
Riivaajia, rättejä, ilmasia juomia ja ihan liikaa kuumia Aussimiehiä. Vois luulla, että oltas Jassunkaa semisti taivaassa mut ei... lähinnä vaan vituttaaaaaaaa.
Käteen on jäänyt rikkinäinen digikamera (heti ekan bileillan jälkeen), aivan liian monta mustelmaa ja ruhjetta, kipeä kurkku ja käheä ääni (perus), tyhjä aurinkorasvapurkki, saastanen hotellihuone (meijän vessas ei oo ees vessapaperia, vaan homma toteutetaan huuhtemalla paikat tarpeitten jälkeen...), kadonneet flipflopit (aivan liian perus) ja sormus käteen (ei äiti, kukaan ei oo kosinu mua).
Ollaan myös hajoiltu Jassun kanssa Tom-syndroomalle. Noh, onneks on sentään yhden vokaalin ero nimeen..
Sormuksen sain ku oltiin ekana päivänä kävelemässä turde-lanea eli poppies lane II:sta (jossa meijän hotla sijaitsee) ja joku riivaaja yritti kauppaa mulle sormuksia. En ollu kiinnostunu ostamaan siltä mitään, mut sit yks laiha tatuoitu Aussi heitti, että ”come on, she hasn’t sold one thing today, the weather’s been shit” ”yeah i bet, that’s what they tell everyone”. Niinku 99,9% Kutalla lymyilevistä länkkäreistä, tää jätkä sen kavereineen oli niin turisti. Sit se heitti, että come on, se ostaa mulle sormuksen. Vähän siinä hajoilin, että jes, ei olla tunnettu ku 2 sekunttia ja jätkä on ostamassa mulle sormusta.
Nimet vaihettiin vasta, kun olin saanut sormeeni kuta-muiston. Zack ja Tim kutsu meijät ulos ja illalla lähettiin viettämään ekaa ulos menoa. Saavuttiin Alley Catiin ja voin sanoa, että olo oli snadisti jossain unessa – tää baari oli täynnä _kuumia_ Aussimiehiä. Naisia oli n. 3% baarista. Fuck yeah. Juotiin parit double doublet (vain 15 000 rps redbull vodkasta = heaven heaven) ja tajuttiin, että ehkä pitäs syödä jotain. Yritettiin keksiä joku nopee mesta syödä (ei oikee kiinnostanu syödä, haluttiin vaan hoitaa homma pois alta ja jatkaa juhlimista) ja meno meni snadisti turdemmaks, kun Zack vaati, että se ostaa meille kolmelle skootterikyydit mäkkiin, vaikka oltas ihan hyvin voitu kävellä se 5 minuutin matka.
No paskaaks siinä jos joku tarjoo. Oli ihan hauskaa, pakko myöntää. Haettiin pakolliset hampparit ja palattiin Double Doubleitten luvattuun maahan. Kyllästyttiin poikien seuraan ja feidattiin ne. Lähettiin tsekkaamaan jengin suosittelema Eikon, mut pakko kyl myöntää Meri, Alley Catissa oli paaaaaljon paremmat viiksivallut ku Eikonissa! Ku kello löi kymmenen, suunnattiin ”diskohelvettiin”, Sky Gardeniin juomaan tunniks ilmasia juomia...
Siirryttiin mun miestutkan avulla Bountyyn ja tanssittiin törkeesti. Jossain vaiheessa törmättiin taas poikiin (niitten porukka oli koostu siis varmaan 12:sta pojasta) ja feidasin tän erään mutta muutinkin siinä humalatilassa sitten mieltäni ja palasin kyseisen herran luo tanssimaan. Oon sitten kadottanu Jassun jossain vaiheessa mutta ollaanki päädytty vahingossa samoille jatkoille. Aikkka perus meininki. Ainiin, joskus keskellä yötä joku niistä poitsuista on keksiny, että olis ihan kiva sytytellä raketteja hotellihuoneessa. No kytäthän sinne on vaan tullu. Onneks indonesialaiset kytät on maailman korruptoituneimpia ja 100 000 ruplaa myöhemmin pojat pääs jatkamaan uniaan.
Päivät onki sit kulunu samaan malliin joka päivä. Kutal ei oo mitääääääään tekemistä, niin en oo oikein varma mitä ollaan tehty joka päivä kello seitsemään asti, jolloin voi alkaa taas hieman laittautumaan... Pakko vaan myöntää, että illat on saanu vaan lisää käänteitä.
Jouluaattona Raksu ja sen jätkä tuli Kutalle ja mentiin Raksunkaa ulos. Vedettiin perus Alley Cat (Double Double), Eikon (se oli ihan tyhjä!), Sky Garden (tunnin ilmaset juomat) ja Bounty. Ollaan sit oltu aika humalassa ja oon päättänyt, ett nyt on pakko tehdä vesitankkaus tai menee ilta ihan ohi. Ollaan suunnattu varmaan seitsemään eri Minimarkettiin (miksi?), jossa ollaan mm. opeteltu lisää Indonesian alkeita (Selamat harinatal = merry christmas), leikitty hippaa kaupan työntekijöiden kanssa (miksi???) ja menty riehumaan nettikahvilaan, jossa Jassu on lisännyt itsensä jokun random balilaisen jäbän Facebook accountilla kaveriksi (jooo-o). Ollaan sitten keksitty, että halutaan nähdä pojat ja menty tosi ovelasti niitten luksus hotellin pooliin uimaan. Katottiin hieman drinkkilistaa, mutta päätetiin, että uidaan vaan altaassa niin kauan, kunnes joku meidät heittää ulos, koska drinkit on vähän liian suolaisen hintasia meidän budjettiin...
Aamulla ei sitten olla löydetty mun fläbäreitä ja oon ostanu heti ekalta kojulta uudet. Ollaan menty sit kolmistaan jassun ja raksun kanssa jumittamaan rannalle (joka on ihan kauhee ja likanen) ja kolme viiskybästä Aussimiestä on kutsunu meidät syömään niitten joulupäivällistä siinä rannalla. Chilit on polttanu vähän suuta, mutta onneks Bintangin on ollu viilentämässä. On tultua myös maistettua eksoottisia hedelmiä, joiden nimiä en tietenkään muista. Mutta oikeesti, taas esimerkki siitä, minkälaista Aussien ystävällisyys on. Se, että joku keski-ikänen mies Suomessa haluu tarjoo sulle ruokaa yleensä herättäs vähä varotuskelloja mutta Aussien kaa se on ihan eri juttu. Ne on vaan oikeesti niin super ihania ja lämpimiä ihmisiä, jotka tekee tollasta hyvää hyvyyttään.
Ollaan eile menty taas ulos mut ilta on ollu liian täynnä urpoja/tylsiä/doucheja Ausseja, että siitä nyt jaksais kirjottaa.
Totuus on, että me halutaan lähtee.
Mitä vittua me täällä Kutalla lusitaan............. Tänne on vaan niin helppo jumittuu ja niin vaikee lähtee. Oikeesti vihaan tätä mestaa from the first actual day here (silloin yli viikko sitten, kun Balille saavuin) mutta voi että, kun on välillä vaan niin kiva turisteilla ja sikailla ja viettää sellasta Airlie Beach –meininkiä. HUOH.
Ja joka päivä me yritetään lähtee ja sanotaan, että ”oikeesti, lähetään huomenna aamulla”, mutta sitten se aamu tuleekin (ja ollaan yleensä vasta silloin menty nukkumaan) ja siirretään lähtöä seuraavaan päivään.
Ai ja hei tiedätteks te mikä on aika läppä?
Yks näistä Aussipojista (Finn) on meidän next door neighbour.. Tai oikeastaan sen ja Zackin APINAN POIKASET on. Meijän hotelli on kuuleman ainoo, joka allowaa apinoita sisään. Sisäänsä huvittavaa, että the quality (or lack of it) of our hotel only qualifies for their monkeys... Ne oli siis ostanu ne apinat Denpasarin marketista 60AUDILLA (yhen apinan pennun hinta). Ekana iltana ku spotattiin se raukkaparka apinan poikanen, nii mietittiin, että meijän naapuri on joku ihan vitun douche idiootti. Mutta Zackil ja Finnil on ihan sydämmet näköjään paikalla, koska ne sano, että ne aikoo vapauttaa ne apinat Balin eläintarhaan, kun ne lähtee viikon päästä. Ja jep, nyt voin sanoa pitäneeni apinan poikasta kädessä!
Mutta joo. Vielä Balilla, ollaanko enää huomenna, ken tietää. Mut auta armias, jos ei olla päästy Gileille viel uutena vuonna niin voi jumalauta........ We are a disgrace to backpacking.
"Kaaaikki hyyyyviiiin"(c) Jasmine Färling
ps. mul olis vaik kuinka monta hyvää liftaus/biletys/jatko/you name it -videoo (ennen kameran zoomin rikkoutumista), mutta menis varmaan loppuloma täs koneel istuen nii no thanks. Uppaan ne sit himas. I've got some good shit.
PPS. Kuta myös kulkee nimellä "Little Australia", "The Vortex", "Black Hole" & "Vacuum"
1 kommentti: